Tältä sivulta löydät ohjeet syksyn 2023 yleisen rahoitushaun hakemuksen täyttämiseen. Tutustu ennen hakemuksen tekemistä huolellisesti alla oleviin ohjeisiin ja yleisen rahoitushaun kuvaukseen ja kriteereihin. Joudumme joka vuosi hylkäämään hakemuksia, jotka on täytetty puutteellisesti tai ovat ohjeidemme tai kriteeriemme vastaisia.
Siirry yleisen rahoitushaun etusivulle
Voit tehdä hakemuksen suomeksi tai englanniksi. Myös kaikki liitteet voit tehdä suomeksi tai englanniksi. Poikkeuksena ovat hakulomakkeen kohdat Hankkeen nimi ja Hankkeen tavoitteet; nämä kohdat tulee täyttää sekä suomeksi että englanniksi.
Hakemus tehdään hankejärjestelmä E-Nessissä
Rahoitushakemus laaditaan E-Nessi-järjestelmässä, johon rekisteröidytään ensimmäisellä käyttökerralla käyttäjäksi. Järjestelmässä on mahdollista muokata keskeneräistä hakemusta.
Hakemus koostuu
- E-Nessissä täytettävästä lomakkeesta
- kahden sivun pituisesta hankesuunnitelmasta (liite)
- yhden sivun pituisesta viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmasta (liite)
- hankkeen suorituspaikan allekirjoittamasta sitoumuslomakkeesta (liite)
- ansio- ja julkaisuluettelosta (liite)
- jos kyse on väitöskirjasta, myös ohjaajan lausunto on pakollinen osa hakemusta (katso alempaa kohta Ohjaajat)
- jos kyse on väitöskirjasta, liitä hakemukseen myös erillinen väitöskirjatyön suunnitelma (katso alempaa kohta Väitöskirjatyön suunnitelma).
Aloita uuden hakemuksen tekeminen kohdasta Tee hakemus ja valitse Yleinen haku.
Järjestelmä antaa hakemukselle automaattisesti hankenumeron ja pääset muokkaamaan keskeneräistä hakemusta pääsivun kautta. Kun teet hakemusta, tallenna hakemusluonnos näyttö kerrallaan sitä mukaa kun etenet. Jokaisen näytön tallentaminen on tärkeää, jotta tiedot eivät katoa esimerkiksi tietoliikennekatkoksen takia.
Voit kopioida hakemuslomakkeeseen tekstiä esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta ja leikata ja liittää tekstiä lomakkeen kentästä toiseen. Hakemuksen voi tallentaa omalle koneelle tai tulostaa toiminnon Näytä tulostettava muoto (pdf-kuvake) avulla.
Voit poistaa lähettämättömän hakemuksen klikkaamalla pääsivulla hakemuksen oikealla puolella olevaa roskis-kuvaketta.
Näin täytät hakemuksen
Ohje eri hakemuskohtien täyttämiseen on kuvattu alla siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät hakulomakkeessa.
Hakijan tiedot
Tutkimusapurahan hakijana toimii apurahan saaja, eli väitöskirjan tekijä tai postdoc-tutkija itse. Jalkautushankkeen hakijana toimii hankkeen vastuullinen johtaja, jonka on myös rekisteröidyttävä E-Nessin käyttäjäksi.
Jokainen hakija voi jättää vain yhden hakemuksen, ja sama henkilö voi saada rahoituksen vain kerran kussakin rahoituskategoriassa. Emme myönnä rahoitusta uudelle hankkeelle, jos hakijalla on parhaillaan käynnissä Nesslingin säätiön rahoittama hanke.
Hankkeen nimi
Muotoile hankkeen nimi yleistajuiseksi ja sellaiseksi, että se yhdistää kaikki mahdolliset osahankkeet. Kirjoita nimi hakemukseen suomeksi ja englanniksi. Pyydämme nimen kahdella kielellä, sillä Nesslingin säätiö käyttää näitä nimiä viestinnässään, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus.
Käyttötarkoitus
Valitse alasvetovalikosta, miten tarkoitukseen haet rahoitusta. Voit valita seuraavista:
- väitöskirjatyö
- postdoc-hanke
- tutkimustiedon jalkauttaminen.
Luonnon järjestelmät, johon hanke kytkeytyy
Nesslingin säätiö rahoittaa tutkijoita ja hankkeita, jotka mahdollistavat tai tukevat luonnon järjestelmien ehdoilla tapahtuvaa kestävyysmurrosta. Luonnon järjestelmillä tarkoitamme muiden lajien ja niiden elinympäristöjen muodostamia systeemejä, jotka kannattelevat kaikkea elämää, myös meidän ihmisten yhteiskuntaa. Luonnon järjestelmiä uhkaa planetaaristen rajojen ylittyminen. Lue lisää planetaarisista rajoista Stockholm Resilience Centerin sivuilta.
Valitse tässä hakemuksen kohdassa ne luonnon järjestelmien prosessit, joihin hankeesi liittyy. Voit valita useita.
- Ilmastonmuutos (Climate change)
- Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen (Loss of biosphere integrity)
- Typen ja fosforin kierto (Nitrogen and phosphorus flows to the biosphere and oceans)
- Makean veden käyttö (Freshwater consumption and the global hydrological cycle)
- Muutokset maankäytössä (Land system change)
- Ilmakehän pienhiukkaset (Atmospheric aerosol loading)
- Yläilmakehän otsonikato (Stratospheric ozone depletion)
- Ihmisen tuottamat entiteetit ja kemiallinen saastuminen (Chemical pollution and the release of novel entities)
- Merien happamoituminen (Ocean acidification)
Sosioekologiset järjestelmät, joihin hanke kytkeytyy
Kestävyysmurroksessa koko yhteiskunta ja sen sosioekologiset järjestelmät kokevat nopeita muutoksia. Luonnon järjestelmät, kulttuuri, talous, energiaratkaisut, ruokajärjestelmät, kaupungit sekä kansalaisten hyvinvointi ja toiminta ovat murroksessa samanaikaisesti. Lue lisää sosioekologisista järjestelmistä Global Sustainable Development Reportista (2019) ja Kestävyyspaneelin verkkosivuilta.
Valitse tässä hakemuksen kohdassa ne sosioekologiset järjestelmät, joihin hankkeesi liittyy. Voit valita useita.
- Kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet (Human wellbeing and capabilities)
- Kestävä ja oikeudenmukainen talous (Sustainable and just economies)
- Kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset (Food systems and nutrition patterns)
- Kestävän energian saanti kaikille (Energy decarbonisation and access)
- Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kestävyys (Urban and peri-urban development)
- Globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen (Global environmental commons)
Hankkeen tieteenala
Valitse hankkeesi tieteenala alasvetovalikosta. Voit valita seuraavista:
- Humanistinen
- Kauppa/taloustieteellinen
- Kasvatustieteellinen
- Luonnontieteellinen
- Yhteiskuntatieteellinen
- Oikeustieteellinen
- Tekninen
- Terveystieteellinen
- Monitieteinen
- Kestävyystiede
- Muu, mikä?
Hankkeen arvioitu kesto
Hanke on aloitettava vuoden kuluessa apurahan myöntämisestä, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2024 ja viimeistään 1.12.2024.
Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit
Mainitse hakemuksessasi ne hankkeen olennaiset yhteistyökumppanit, joille haetaan rahoitusta. Voit myös mainita sellaiset olennaiset yhteistyökumppanit, joiden kanssa teet tiivistä yhtistyötä hankkeessa, vaikka heille ei haettaisikaan rahoitusta.
Ohjaajat
Jos haet rahoitusta väitöskirjalle, ohjaajien lausunto on pakollinen osa hakemusta. Väitöskirjatöille on nimettävä vähintään yksi ohjaaja. Syötä myös ohjaajan sähköpostiosoite hakulomakkeeseen. E-Nessi lähettää ohjaajille automattisesti pyynnön lausunnon jättämiseen. Tarkista, että lausunnonantajan sähköpostiosoite on oikein. Lausuntopyyntöä ei voida toimittaa perille, mikäli sähköpostiosoite on väärin. Lausunto on jätettävä kaksi viikkoa hakuajan sulkeutumisen jälkeen.
Muissa hankkeissa kuin väitöskirjatyössä työn ohjaajan nimeäminen ei ole välttämätöntä.
Hankkeen tavoitteet
Kuvaa hankkeen tavoitteet ytimekkäästi ja yleistajuisesti suomeksi ja englanniksi. Maksimimerkkimäärä on 1 600. Pyydämme kuvaamaan tavoitteet kahdella kielellä, sillä Nesslingin säätiö käyttää kuvauksia viestinnässään, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus.
Hankkeen osallistuminen kestävyysmurrokseen ja luonnon järjestelmien turvaamiseen
Kuvaa kohdassa, miten hanke edistää luonnon järjestelmiä turvaavaa kestävyysmurrosta. Voit konkretisoida tämän esimerkiksi peilaamalla oman hankkeesi roolia sosioekologisissa järjestelmissä tapahtuvissa muutoksissa tai planetaaristen rajojen turvaamisessa. Kerro kohdassa lisäksi, mikä on hankkeessa saatavien tulosten yhteiskunnallinen merkitys ja skaalautuvuus. Maksimimerkkimäärä on 6 000.
Huom! Nesslingin säätiö kiinnittää kohtaan erityistä huomiota rahoituspäätöstä tehdessään.
Hankkeen budjetti
Merkitse haettava rahoitus kokonaisuudessaan hakemuksen budjettitaulukkoon. Mikäli taulukon alla oleva avoin sanakenttä on liian pieni hakemasi rahoituksen sisällön erittelylle, voit tämän lisäksi liittää laajemman budjettierittelyn omana liitteenään hakemukseen. Otsikoi liite selkeästi.
Nesslingin säätiö voi osallistua myös yhteisrahoitteisiin hankkeisiin ja apurahaa voi hakea myös osa-aikaiseen työskentelyyn. Yhteisrahoitteisten hankkeiden kokonaisbudjetin voi lisätä omana liitteenään hakemukseen. Otsikoi liite selkeästi.
Henkilökohtainen apuraha
Henkilökohtainen apuraha on tarkoitettu kokopäiväiseen työskentelyyn. Apurahakauden aikana voi lisäksi työskennellä maksimissaan 20 % työajasta (tehdä esimerkiksi opetus- tai muuta tutkimusta tukevaa työtä).
Apurahaa voi hakea myös osa-aikaiseksi, esimerkiksi jos tutkijalla on osa-aikainen työsuhde tutkimusorganisaatioon.
Maksamme henkilökohtaista apurahaa tutkimushankkeissa ainoastaan hankkeen päähakijalle, emme aputyövoimalle. Myönnämme apurahan tutkijalle henkilökohtaisena, eikä sitä voi vaihtaa toiselle henkilölle.
Jalkautushankkeissa henkilökohtaista apurahaa voi hakea hankkeessa työskenteleville tutkijoille. Muille jalkautushankkeissa mukana oleville toimijoille on mahdollista hakea palkkarahaa, jolloin kohtuulliset palkkakustannukset kirjataan sivukulut huomioiden kohtaan ”aputyövoiman palkkaus”.
Henkilökohtaisen apurahan suuruus vuoden 2023 haussa on väitöskirjan tekijälle 28 000 euroa eli 2 333,33 euroa kuukaudessa ja väitelleelle tutkijalle 34 000 euroa eli 2 833,33 euroa kuukaudessa.
Apurahasta on maksettava apurahansaajan lakisääteiset vakuutusmaksut. Apuraha on verotonta 25 547,52 euroon asti (vuonna 2023).
Aputyövoima
Aputyövoimaksi nimitetään tutkimushankkeissa lähinnä tutkimusavustajia, tiedon jalkautushankkeissa taas hankkeen toteuttamiseen tarvittavaa työvoimaa. Kun lasket aputyövoiman palkkauskuluja, ota huomioon lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja vakuutusmaksut. Aputyövoima ei ole työsuhteessa Nesslingin säätiöön, vaan työnantajana toimii tutkimusorganisaatio tai apurahansaaja.
Tutkimushankkeissa myönnämme rahoitusta aputyövoiman palkkaamiseen vain henkilökohtaisen apurahan ohessa.
Kustannukset eriteltynä
Selvitä matkoihin, kulutustavaroihin, analyysipalveluihin, laitteisiin, viestintään ja vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muuhun tarkoitukseen haettujen rahojen tarkoitus ja kohde täsmällisesti. Matka-apurahoista ei voi maksaa päivärahoja. Tutkimuskuluihin myönnämme rahoitusta vain henkilökohtaisen apurahan ohessa. Kun laadit budjettia useamman vuoden hankkeelle, huomioi vuosikohtaiset vaihtelut ja kohtuullisuus.
Huom! Ilman yksityiskohtaista kuluerittelyä emme huomioi muita kuluja apurahaa myönnettäessä.
Edellytämme hakijoilta Nesslingin säätiön matkustusohjeen huomiointia matkakuluja suunniteltaessa ja budjetoidessa.
Nesslingin säätiön matkustusohje:
- Harkitse tarkoin, mitkä kokoukset tai yhteistyötapaamiset ovat sellaisia, joihin on välttämätöntä matkustaa paikan päälle. Voisiko kokoukseen tai tapaamiseen osallistua virtuaalisesti?
- Vältä lentämistä. Suosi maata pitkin matkustamista erityisesti kotimaanmatkoissa. Nesslingin säätiön matkarahoilla voi matkustaa maata (ja merta) pitkin myös ulkomaille.
- Jos lentäminen on välttämätöntä, suosi suoria lentoja ja uutta kalustoa käyttäviä lentoyhtiöitä. Lentomatkustamisessa nousut ja laskut tuottavat eniten ilmastopäästöjä. Muista myös, että lentomatkustamisen pituus on suoraan verrannollinen ilmastopäästöihin: jos matkustat itään, älä valitse jatkolentoa lännen kautta.
- Jos lennät muutaman päivän kokoukseen kaukokohteeseen, mieti, voisitko yhdistää matkaasi työskentelyä kohteessa tai muuten pidentää olemistasi kohteessa.
- Säätiön matkarahaa voi, ja on suositeltavaa, budjetoida lennon ilmastopäästöjen kompensointiin.
Yleiskustannusosuus
Maksamme yleiskustannusosuuden vain tutkimusorganisaatioille. Tarkista, edellyttääkö oma tutkimusorganisaatiosi yleiskustannusosuutta. Sitä ei myönnetä enää jälkikäteen. Laske yleiskustannusosuus valmiiksi hakemuksen budjettitaulukkoon omaan kohtaansa. Yleiskustannusosuus saa olla enintään 15 prosenttia hankkeen muista kuluista kuin apurahasta.
Esimerkiksi: Jos haet 28 000 euroa henkilökohtaista apurahaa ja 5 000 euroa muihin kuluihin (kuten matkoihin ja tarvikkeisiin), voi yleiskustannusosuus olla enintään 750 euroa (0,15 x 5000).
Yleiskustannusosuutta ei voida maksaa yritykselle tai yhteisölle. Jalkautushankkeissa kaikki haettavat kulut tulee eritellä erikseen.
Muu rahoitus
Kohdassa hakijan on ilmoitettava kaikki samaan tutkimusaiheeseen muualta saadut tutkimusmäärärahat ja vireillä olevat hakemukset. Nesslingin säätiö voi osallistua myös yhteisrahoitteisiin hankkeisiin ja apurahaa voi hakea myös osa-aikaiseen työskentelyyn.
Tutkimustiedon jalkautushankkeen budjetointi
Jos haet apurahaa tutkimustiedon jalkauttamiseen, laadi budjetti edeltävää ohjeistusta käyttäen soveltuvin osin.
Kolmen viime vuoden aikana saadut apurahat
Ilmoita tähän saadut apurahat, jokainen omalle rivilleen.
Vireillä olevat apurahahakemukset (samaan tarkoitukseen)
Ilmoita tähän samaan tarkoitukseen vireillä olevat apurahahakemukset.
Liitteet
Toimita kaikki liitteet pdf-muodossa. Yhden tiedoston maksimikoko on 12Mt.
Tutkimus- tai suorituspaikan sitoumus
Jokaiseen hakemukseen tulee liittää tutkimus- tai suorituspaikan allekirjoitettu sitoumus. Hakijan allekirjoituksen lisäksi sitoumuksessa tulee olla:
- tutkimushankkeissa tutkimuksen suorituspaikan (esimerkiksi yliopiston laitos) johtajan allekirjoitus
- jalkautushankkeissa hankkeen suorituspaikan johtajan allekirjoitus.
Pdf-muotoinen sitoumuspohja löytyy E-Nessistä Hakemuksen liitteet -välilehdeltä. Sitoumuksen voi allekirjoittaa sähköisesti. Skannaa käsin allekirjoitettu sitoumus ja liitä se sähköisesti hakemukseen.
Huom! Sitoumuksesta tulee vuosittain hakijoilta paljon kysymyksiä. Sitoumus on kaikille pakollinen osa hakemusta. Mikäli se puuttuu, hakemusta ei pysty lähettämään.
Tutkimus-/hankesuunnitelma
Tutkimushankkeet, eli väitöskirja- ja postdoc-hankkeet, laativat hakemuksen liitteeksi tutkimussuunnitelman. Jalkautushankkeet laativat hankesuunnitelman. Käytämme tutkimus- tai hankesuunnitelman tietoja pääasiallisena perusteena rahoituspäätösten teossa.
Suunnitelmasta on käytävä ilmi tutkimuksen tai hankkeen tausta, tavoitteet, menetelmät, toteutus ja yhteydet muihin hankkeisiin.
Jos haet rahoitusta hankkeelle, joka on osa isompaa kokonaisuutta ja sillä on useampia rahoittajia, esitä suunnitelmassa myös kuvaus hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen kokonaisrahoituksen voi eritellä omaksi liitteekseen, jos se ei mahdu kahden sivun maksimipituuteen.
Suunnitelman maksimipituus on kaksi sivua (riviväli 1, kirjasinkoko vähintään 10). Sen päälle voi tulla lista viitteistä tai lähdeluettelo, eli näitä ei tarvitse laskea mukaan kahden sivun rajoitukseen.
Hankkeen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma
Hankkeen aikana tehtävän viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta. Aktiivisen luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta edistävän tutkijan työhön kuuluu tutkimustiedon siirtäminen yhteiskunnan käyttöön. Hakemusten arvioitsijat kiinnittävät päätöstä tehdessään erityistä huomiota viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laatuun ja realistisuuteen.
Nesslingin säätiö paitsi kannustaa viestintään ja vuorovaikutukseen, myös tukee hankkeita siinä eri tavoin. Järjestämme aiheesta esimerkiksi koulutuksia ja sparraamme apurahansaajia.
Viestinnällä tarkoitamme tässä yhteydessä kaikkia niitä viestinnällisiä tekoja, joita hankkeessa sen aikana ja jälkeen toteutetaan. Viestintää voi olla esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen ja julkaisu eri alustoilla, mediayhteistyöt ja haastatteluiden antaminen, mielipidekirjoitukset, aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, puheenvuorot yleisötilaisuuksissa ja oman tieteenalan ulkopuolisissa konferensseissa tai politiikkasuositusten antaminen (policy briefit). Viestintäsuunnitelmaan ei tarvitse sisällyttää hankkeen aikana syntyviä tieteellisiä julkaisuja. Sen sijaan olennaista on kuvata se, millaista viestintää tieteellisten julkaisujen ja hankkeen tulosten pohjalta tehdään.
Vuorovaikutuksella tarkoitamme ensisijaisesti yhteistyötä tiedon hyödyntäjien eli hankkeen erilaisten sidosryhmien kanssa. Suosittelemme tekemään läheistä yhteistyötä tiedon hyödyntäjien kanssa koko tutkimusprosessin ajan. Tapoja tehdä sidosryhmäyhteistyötä on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi työpajat, koulutukset, kouluvierailut, kahdenväliset tapaamiset esimerkiksi maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, yritysten, päättäjien tai virkakunnan kanssa tai vaikka kampanjointi katutapahtumassa. Tärkeintä on, että tunnistat juuri omalle tutkimuksellesi keskeiset sidosryhmät ja sen, miten heidän kanssaan kannattaa työskennellä.
Hyvä viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma voi syntyä monella tavalla. Tärkeintä on, että suunnitelmasi tukee juuri sinun työtäsi ja vastaa tutkimuksesi tavoitteisiin.
Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman muoto ja asettelut ovat vapaat. Liite palautetaan pdf-muodossa. Suunnitelman maksimipituus on 1 sivu. Suunnitelma tulee laatia niin, että se on helposti luettava, eli älä esimerkiksi pienennä fonttia liikaa.
Aiempina vuosina olemme lukeneet erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmia, jotka ovat olleet vapaamuotoista tekstiä, taulukoita, ajatuskarttoja tai ranskalaisin viivoin tehtyjä listauksia. Muotoa tärkeämpää on jäsennelty ja relevantti sisältö.
Voit käyttää viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Millaista muutosta haluat saada hankkeellasi aikaan ja miten viestintä ja vuorovaikutus edistävät tätä muutosta?
- Mikä on hankkeesi yhteiskunnallinen relevanssi ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Miten hankkeesi osallistuu luonnon järjestelmiä turvaavaan kestävyysmurrokseen ja miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat sitä?
- Mitkä ovat hankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät ja millaisia keinoja vuorovaikutukseen niiden kanssa käytetään?
- Millä keinoilla hankkeesta viestitään sen aikana ja tulosten ilmestyttyä?
Apua sidosryhmien tunnistamiseen ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitteluun löydät esimerkiksi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tiedeviestinnän suosituksista, Biodiversa Stakeholder Engagement Handbookista ja Tutkimuksesta toimintaan -teoksesta (Koskinen, Ruuska, Suni, 2018).
Viestintä- ja vuorovaikutus tiedon jalkautushankkeissa
Myös jalkautushankkeet tekevät hakemuksensa osaksi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman. Näin siitä huolimatta, että monet jalkautushankkeet ovat luonteeltaan täysin viestinnällisiä.
Myös jalkautushankkeet noudattavat suunnitelman osalta yllä olevia ohjeita soveltuvin osin. Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman muoto ja asettelut ovat vapaat, liite palautetaan pdf:nä ja suunnitelman maksimipituus on 1 sivu.
Jalkautushankkeet voivat kuitenkin tutkimushankkeita vapaammin pohtia, mitkä osat hankkeen suunnitelmista sopivat paremmin osaksi varsinaista hankesuunnitelmaa, ja mitkä osaksi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmaa. Pyri välttämään turhaa toistoa, jotta arvioitsijat saavat hankkeestasi parhaan mahdollisen kokonaiskäsityksen.
Jos esimerkiksi haet rahoitusta jonkinlaisen teoksen (kirja, teatteriesitys, dokumenttielokuva, multimediaesitys, verkkosivu tai muu vastaava) tekemiseen, viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmassa voit kuvata, miten johdatat yleisön teoksen ääreen, eli voit tehdä teokselle markkinointisuunnitelman.
Ansio- ja julkaisuluettelo
Ansio- ja julkaisuluettelo tarvitaan hankkeen vastuulliselta johtajalta sekä henkilöiltä, joille haetaan apurahaa tai muuta rahoitusta. Voit liittää ansio- ja julkaisuluettelon hakemukseen yhtenä tai erillisinä dokumentteina suomeksi tai englanniksi.
Väitöskirjatyön suunnitelma
Mikäli haet rahoitusta väitöskirjatyöhön, liitä hakemukseen erillinen väitöskirjatyön suunnitelma. Suunnitelman enimmäispituus on kaksi sivua ja siinä tulee kuvata väitöskirjan muodollinen sisältö ja rakenne, jatko-opintojen eteneminen, julkaisusuunnitelma, työn aikataulu ja realistinen arvioitu valmistumisaika. Sitoudumme rahoittamaan väitöskirjaa enintään 4 vuotta (uusi alkava hanke) tai vähintään 2 vuotta (hanke on alle puolessa välissä). Emme rahoita väitöskirjan viimeistelyä. Väitöskirjan suunnitelman tulee vastata haettavan apurahan esitettyä kestoa.
Julkaisut
Voit halutessasi liittää hakemukseesi enintään kaksi kappaletta tutkimusryhmän tuottamia aiheeseen liittyviä julkaisuja.
Ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus
Hakemuksessa mainituilta ulkomaisilta yhteistyötahoilta toivomme kirjallista sitoumusta hakemuksen liitteeksi.
Hakemuksen lähettäminen, arviointi ja rahoituspäätökset
Hakemuksen lähettäminen
Toimita sähköinen hakemus liitteineen E-Nessistä Nesslingin säätiöön Lähetä-toimintoa käyttämällä. Hakemuksen tulee olla perillä määräpäivänä klo 16.00. Haku sulkeutuu vuonna 2023 perjantaina 8.9. klo 16.00.
Hakemusta ei voi enää muokata lähetyksen jälkeen. Saat hakemuksen onnistuneesta vastaanottamisesta vahvistuksen heti lähettämisen jälkeen.
Käsittelemme vain määräaikaan mennessä jätetyt hakemukset.
Arviointi ja rahoituspäätökset
Nesslingin säätiö toimittaa hakemukset arvioitaviksi monitieteiselle asiantuntijalautakunnalle, jonka jäsenet edustavat säätiössä painotettavia teemoja. Rahoituspäätösten keskeisimmät kriteerit löydät yleisen rahoitushaun etusivulta. Koko arviointiprosessimme olemme avanneet artikkelissa Miten Nesslingin säätiön rahoittamat hankkeet valitaan?
Nesslingin säätiön hallitus päättää apurahojen jaosta asiantuntijalautakunnan esityksen pohjalta.
Julkistamme vuoden 2023 apurahansaajat verkkosivuillamme 16.11. Hakijat saavat tiedon päätöksestä myös sähköpostitse.
Emme anna hakemuspäätöksistä kirjallista palautetta, mutta tarjoamme palautetta puhelimitse erikseen varattavina ajankohtina päätösten julkistamisen jälkeen. Avaamme varauskalenterin palauteajoille verkkosivuillamme samaan aikaan, kun julkistamme rahoituksen saaneet hankkeet.
