Marraskuinen ilta houkutteli Nessling Nestiin täyden tuvan valveutuneita kaupunkilaisia. Tällä kertaa Ympäristödialogeja-keskustelun aiheena oli kaupunkien rooli ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.Kuuntele koko keskustelu podcastina tästä.
Keskustelemassa olivat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen vastuullinen tutkija Mikko Rask ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Emma Terämä. Keskustelun fasilitoi Milttonin osakas, kaupunkiaktiiviksi tunnustautuva Olli Sirén.
Tänään pohditaan, voivatko kaupungit ratkaista ilmastonmuutoksen? Jututtamassa @ollisiren @Miltton ja tupa taas täynnä!#ydialogeja pic.twitter.com/I1vsN9kVSN— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 1. marraskuuta 2017
Kunnianhimoiset kaupungit
Ilmastonmuutoksen suitsimiseksi tarvittavilla ratkaisuilla on kiire. Suomesta ja maailmalta on tuoreita signaaleja siitä, että yksittäiset kunnat ja kaupungit vähentävät päästöjään valtioiden tavoitteita nopeammin ja kunnianhimoisemmin. Ilmaston kannalta kestävistä toimista kaupungeissa on kuitenkin puhuttu jo kymmeniä vuosia. “Mihin suuntaan vuosien varrella on menty?” kysyi keskustelua fasilitoinut Olli Sirén.“Tietopohja ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista on kasvanut huomattavasti”, kertoi SYKE:n erikoistutkija Emma Terämä. “Meillä on todella paljon uutta tietoa siitä, miten kaupungeissa kulutetaan energiaa ja millaisia päästöjä eri energiamuodoista seuraa.”“Tiedämme myös, että kaupunkien väestö lisääntyy entisestään ja sitä kautta kaupunkien hiilijalanjälki kasvaa, jos mitään ei tehdä”, Terämä sanoi.Apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi, että numerojen valossa päästöjen vähentämiseen käytettyjen ratkaisujen on pakko olla sellaisia, joissa kaupungit ovat mukana.
Yli puolet maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa ja kaupungit kasvaa vaan, @AnniSinnemaki muistuttaa.#ilmastonmuutos #ydialogeja— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 1. marraskuuta 2017
Kaupungeissa tapahtuukin. Vantaa asetti juuri tähtäimekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä on Suomen valtiota kunnianhimoisempi tavoite. Myös Espoolla ja Tampereella on sama tavoite.
Monet kaupungit vähentävätkin päästöjään selvästi valtioita päättäväisemmin. Onko kehityksen vauhti silti tarpeeksi kova?
“Suunta on ilman muuta oikea, mutta koko ajan pitäisi jokaisella sektorilla ja skaalalla tapahtua”, Terämä sanoi.
Voidaanko kaupunkilaiset tuuppia tekemään oikein?
Terämä ehdotti keskustelun alustaneessa blogipostauksessaan, että oikeanlainen kaupunkisuunnittelu tuuppaa kaupunkilaiset tekemään ympäristöystävällisiä valintoja huomaamattomasti. Päästöjä vähentävät valinnat ovat yleensä myös ihmiselle itselleen terveellisiä.
Tällä hetkellä kaupunkilainen ei kuitenkaan voi aina tehdä kestäviä ratkaisuja, tai niiden valitseminen on tehty hankalaksi. Terämän mukaan kuluttajan johdattelemiseksi kestäville teille tarvitaan lisää välineitä. Hän nostaa kaupunkipyörät esimerkiksi hyvin toimivasta tuuppauksesta. “Tykkään siitä, että ne ovat siinä esillä, että ota käyttöön.”
Keskustelussa nousi esiin, että suurimmalle osalle ihmisistä ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan ole tärkein ohjenuora.
Mikko Rask kuvasi tukalaa tilannetta esimerkiksi Aasian suurkaupungeissa, joissa kävely kadulla voi olla saasteiden takia todella henkeäsalpaavaa. Monet onnistuneet päästöleikkaukset esimerkiksi Aasiassa liittyvätkin lähiympäristön ilmanlaadun parantamiseen, eivät niinkään ilmastosopimuksiin.
“Kun tehdään jokin asia houkuttelevaksi, niin kannattaa tuoda esiin muita asioita kuin päästövähennyksiä, vaikka ne ovatkin keskeinen tavoite”, Sinnemäki sanoi.
Hän kertoi, että Helsingissä ihmisten yleisin motivaatio pyöräillä liittyy pyöräilyn terveellisyyteen ja kätevyyteen, ei ympäristöystävällisyyteen.
Sinnemäki korosti kuitenkin kulttuurin muutoksen merkitystä, etenkin kaupungeissa. “Kaupungit ovat kaksiteräinen miekka ilmastonmuutoksen kannalta – niissä on vauraampia ihmisiä, enemmän yrityksiä ja kuluttajien päästöt ovat korkeammat. Mutta kulttuurin muutos voi tapahtua niissä hyvin nopeasti ja levitä maailmanlaajuisesti.”
koska kaupungit ovat vauraita ja kulutuskeskittymiä, kulttuurin muutoksen merkitys suuri, sanoo @AnniSinnemaki #ilmastonmuutos #ydialogeja— Riikka Kyrö (@riikka_kyro) 1. marraskuuta 2017
Uudenlainen kaupunkikulttuuri tervetullut ilmastopöytään
Rask on mielissään kaupunkilaisten aktiivisuudessa viime vuosina tapahtuneesta muutoksesta. “Kaupunkilaisten osallistumisessa on tapahtunut 10 vuoden aikana valtava käänne: reaktiivisesta ja asioita vastustavasta osallistumisesta on tullut proaktiivista ja ratkaisuja keksivää, toimeenpanevaa ja haltuunottavaa pop-up-kulttuuria. Se on upea voimavara.” Rask sanoo, että uudenlainen kaupunkiaktiivisuus liittyy kuitenkin spontaaniin osallistumiseen. Sitä ei voi juuri julkishallinnolla tuuppia ilman, että se menettää lähtökohtaisen innostavuutensa. Raskin mukaan ilmasto-ongelma on kuitenkin niin valtava, että tavanomaisten keinojen lisäksi tarvitaan uudenlaista, aktiivista keksimisen kulttuuria.Rask nosti esiin myös, että kansalaisia tulisi osallistaa ongelmanratkaisuun, jotta kaikki ymmärtäisivät paremmin mistä ilmiössä on kyse. “Ehdotan, että laitetaan koulut ja opiskelijat kansalaistieteen kautta prosessoimaan, mitä esimerkiksi merenpinnan nousu konkreettisesti tarkoittaa Helsingissä.”
Rask: Meidän kaikkien on alettava miettiä sitä, mitä oikeasti tarkoittaa esimerkiksi Helsingissä se, että merenpinta nousee.#ydialogeja— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 1. marraskuuta 2017Aktiivisen tekemisen roolia korosti myös Sinnemäki. “Tärkeää on, että kaikki tekevät koko ajan jotain ja vievät ratkaisua johonkin suuntaan. Harvoin pelkkä tekninen potentiaali pystyy ratkaisemaan näitä kysymyksiä.”Terämä huomautti, että monenlaista on kyllä testattu ja suunniteltu jo pidemmän aikaa.
“Ihanaa, että kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja. Mutta miten ne saadaan skaalattua?”
Tarvitaan rohkeutta luoda kestävämpää todellisuutta
Sinnemäki ennusti, että rakentamisen suhteellinen osuus kaupunkien kokonaispäästöistä kasvaa. Pelkästään rakentamiseen puuttuminen ei kuitenkaan riitä: yleisöstä Helsingin yliopiston professori Atte Korhola kertoi, että ylivoimaisesti eniten lämmittäviä päästöjä synnyttää liikenne, sitten ruuantuotanto. “Näihin kahteen pitäisi tarttua todella nopeasti”, Korhola totesi.
Keskustelu päättyi yhteisymmärrykseen siitä, että ratkaisuja täytyy tehdä jokaisella rintamalla.
“Kyseessä on kansallinen, kansainvälinen ja ihmisille myös omakohtainen kysymys. Mitä paremmin pystymme ottamaan kaikki huomioon, sitä todennäköisemmin tulee kestäviä ja pysyviä ratkaisuja”, Rask tiivisti.
Myös Terämä korosti, että ilmastoagenda täytyy pitää kansalaisten ja päätöksentekijöiden huulilla, ja asiaa täytyy tuupata eteenpäin joka sektorilla. “Kiinnostava kysymys on, miten päästään tuuppaamaan oikeaan suuntaan ja kenen vastuulla se on?” hän esitti.
“Pitää olla rohkeutta luoda uudenlaista todellisuutta silloinkin, kun se ei ole lähtökohtaisesti suosittua”, Sinnemäki sanoi. “Ihmiset ovat aina astetta kiintyneempiä olemassa olevaan todellisuuteen kuin sellaiseen jota eivät vielä tunne. Pitää olla rohkeutta näyttää, että toisenlainenkin todellisuus toimii.”
Ilmastonmuutos ratkeaa kaupungeissa kun
– toimitaan monella sektorilla
– tehdään yhdessä
– kulttuurinmuutos sillon kun tarvitsee#ydialogeja— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 1. marraskuuta 2017
