Väitän, että valtioiden ja julkisen sektorin on otettava vastuu ilmastokriisissä. Väitän myös, että valtioiden tulisi vastata energiamurroksesta aiheutuvista kustannuksista. Energiayhtiöiden vastuulla on puolestaan noudattaa voimassa olevia sääntöjä. Näiden sääntöjen on oltava selkeitä ja ennakoitavissa. Energiayritysten tekemät investoinnit on suojattava vaikeasti ennakoitavilta poliittisilta muutoksilta, silloinkin kun kyseessä on tärkeät ja kiireelliset uhat, kuten ilmastonmuutos.
Hallituksilla on ehdoton oikeus säännellä kaikkia talouden alueita. Kuitenkin, jos hallitus muuttaa yhtäkkiä politiikkaansa ja sääntöjään, ensisijaisen kysymyksen tulisi olla: kuka kantaa kielteiset seuraukset, valtio vai yksityinen sijoittaja?
Viimeaikaiset kansalliset päätökset kivihiilivoimaloissa tuotetun sähkön kieltämiseksi ja päätöksiä seurannut keskustelu ovat esimerkki kasvavista jännitteistä hallitusten ja yhtiöiden välillä Euroopassa. Tuen näitä kieltoja. Kuitenkaan en ole sitä mieltä, että yksityisten sijoittajien olisi vastattava kivihiilikiellon kustannuksista. Saksalainen energiayhtiö Uniper on ilmoittanut olevansa valmis haastamaan Alankomaiden hallituksen välimiesoikeuteen, koska hallitus on päättänyt sulkea maan kivihiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä. Haaste nojaisi Euroopan energiaperuskirjaan. Kyse on Uniperin Alankomaissa sijaitsevasta hiilivoimalasta, joka otettiin käyttöön vuonna 2016. Hankkeen investointipäätös tehtiin vuonna 2007, tuolloin yhteistyössä Alankomaiden hallituksen kanssa.
Tapauksen takana oleva kysymys on sama, jonka jo edellä esitin: kenen pitäisi maksaa energiamurroksen kustannukset? Sijoittajan vai valtion? Alankomaiden tapauksessa on myös kysyttävä, kuuluvatko politiikan muutoksesta aiheutuneet kustannukset Alankomaiden vai ehkä Suomen kansalaisten maksettaviksi? Uniper on joka tapauksessa Fortumin määräysvallassa, ja Suomen valtio (veronmaksajineen) on Fortumin suurin osakkeenomistaja.
Jännitteet energiayhtiöiden ja valtioiden oikeuksien ja velvollisuuksien välillä ovat kasvamassa. Jotta energiamurros voisi tapahtua mahdollisimman joustavasti, investointisuojaa koskevissa säännöissä murros on tunnistettava ja ennakoitava. Kiistanalainen kysymys koskee investointeja ja tietyntyyppistä energiantuotantoa houkuttelevien hallitusten roolia ja vastuuta – ja toisaalta investointeja tekevien yksityisten yritysten roolia ja vastuuta. Itse lähden siitä, että yksi keskeinen kysymys liittyy valtioiden toiminnan ennakoitavuuteen.
Kim Talus
Kirjoittaja on energiaoikeuden professori Itä-Suomen sekä Helsingin yliopistoissa sekä Tulanen yliopiston energiaoikeuden professori ja energiaoikeuteen keskittyvän keskuksen johtaja.
Tervetuloa Ympäristödialogiin: Energiayhtiöiden investointisuoja ja ilmastokriisi 2.12.2020
Kim Taluksen blogiteksti toimii kimmokkeena joulukuussa 2020 järjestettävään ympäristödialogiin: Energiayhtiöiden investointisuoja ja ilmastokriisi. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 2.12.2020 klo 16.30-18. Taluksen energiayhtiöiden ja hallitusten ilmastovastuusta keskustelevat Esa Hyvärinen, Head of CEO Office, Fortumista ja omistajaohjausministerin valtiosihteeri Olli Koski. Keskustelun fasilitoi toimittaja Hanna Eskonen Yleltä. Tutustu ympäristödialogin ohjelmaan ja ilmoittaudu!
