Ympäristödialogeja-keskustelusarjan neljännessä osassa kartoitettiin Suomen potentiaalia tulevaisuuden luontomatkailumaana. Nauttiiko suurkaupungista kotoisin oleva kaukomatkaaja samoista maisemista kuin naapurikunnan lähimatkailija? Onko matkailun kestävyys taakka vai voimavara?Kuuntele koko keskustelu podcastina tästä.
Keskustelemaan kokoontuneet professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta, Haltian luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi ja Visit Finlandin sisältö- ja tuotejohtaja Kristiina Hietasaari olivat samaa mieltä siitä, että Suomen luonto on luonnonvara, jonka kestävä hyödyntäminen ei ole pois keneltäkään. Keskustelua veti matkailulehti Mondon päätoimittaja Kati Kelola.
— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 25. tammikuuta 2017
”Suomen pinta-alasta yli 80 prosenttia on luokiteltavissa hiljaiseksi alueeksi ja yli 70 prosenttia on metsää. Lisäksi asumme Yalen ja Kolumbian yliopistojen kehittämän Environmental Performance -indeksin mukaan maailman puhtaimmassa maassa”, Kati Kelola avasi keskustelun. Luvut kertovat, että luontomatkailun kehittämisessä on suuri potentiaali. Kristiina Hietasaaren mukaan Suomen markkinointi matkailumaana rakentuu vahvasti luonnon varaan, vaikka brändin vetovoimaisuutta ei vielä hyödynnetä riittävästi.
”Jokainen euro, joka kansallispuistoon investoidaan, tuottaa 14 euroa paikallistalouteen.” Tom Selänniemi jatkoi.
— Kirsi-Marja Lonkila (@kmlonkila) 25. tammikuuta 2017
”Luonnonvaratutkimusta on tehty yli sata vuotta, mutta luontomatkailun alalla vakavaa tutkimusta on vasta viimeisen kymmenen vuoden ajalta.”
Lisäksi matkailualan toimijoiden hajanaisuus asettaa erityisiä haasteita. Pohjois-Suomessa luontomatkailu on jo pitkälti tuotteistettua, mutta muilla alueilla tarvitaan yhteistyötä, verkostoitumista ja tietotaitoa ottaa huomioon esimerkiksi eri maista tulevien matkailijoiden erityistoiveet.
— Ymp-tiedon foorumi (@ymparistotieto) 25. tammikuuta 2017
Kaikilla yksittäisillä yrittäjillä ei ole liiketoiminnallista osaamista tai kykyä toteuttaa kaikkea itse, joten tuotteistamiseen tähtäävälle koulutukselle on kysyntää, todettiin yleisöstä. Selänniemen mielestä koulutuksen ainut arvo ei ole sisältö.
”Yritysvalmennuksen kautta pystytään luomaan kaivattuja verkostoja. Yrittäjien tulisi muistaa, ettei naapurin diili ole itseltä pois ja vinkata asiakkaille reilusti alueen muista palveluista.”
Kävijöitä maailmalta ja lähikunnista
Kristiina Hietasaari esitteli keskustelun lomassa Visit Finlandin koordinoiman hyvinvointimatkailun kasvuohjelman FinRelaxin, jota kokeillaan Saksan ja Japanin markkinoilla.
”Kysymys on siitä, miten luonto ja hyvinvointi liitetään toisiinsa. Meille on selvää, että kymmenen minuuttia metsässä rauhoittaa, mutta muualla luontomatkailua ja hyvinvointia ei yhdistetä samalla tavalla”, Hietasaari sanoi.Kaukaa saapuvat turistit saattavat kokea ainutlaatuiseksi asian, joka on meille itsestään selvä. Selänniemi muisteli tilannetta Haltian luontokeskuksen pihalla.
”Japanilainen pariskunta pysähtyi tuijottamaan maisemaa niin pitkäksi ajaksi, että minun oli kysyttävä, onko kaikki hyvin. ’Me vain ihailemme tätä koskematonta luontoa’ pariskunta vastasi ja katsoin hämmästyneenä edessämme avautuvaa sorakenttää, voimalinjoja ja metsän reunan mökkiä.”
— Iida Viholainen (@iidaviolain) 25. tammikuuta 2017
”Suomalaiset ovat itsepalvelukansaa. Haluamme mahdollisimman vähän palveluita ja nekään eivät saa maksaa mitään, koska luontohan on ilmaista kaikille”, Hietasaari sanoi. ”Tämän vuoksi meidän täytyy kääntää koko ajattelumme ylösalaisin! Monet turistit ovat erittäin turvallisuushakuisia.””Maailmalla ei ole toista pääkaupunkia, jossa kivenheiton päässä keskustan torilta on kaksi kansallispuistoa. Ajatus Helsingistä maailman luontopääkaupunkina on lempilapseni”, Selänniemi jatkoi.
Toisaalta hän pohti, miksi Espoo ei panosta siihen, että helsinkiläiset tulisivat viikonlopuksi Nuuksioon patikoimaan. Keskeinen kohderyhmä on lähialueen asukkaat.
Kestävyyttä ja laatua
Liisa Tyrväinen huomautti, että kokonaisvaltaisen kestävyyden tulee olla erottamaton osa luontomatkailua. Jos luonto ei pysy kunnossa, matkakohteiden vetovoima romahtaa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä herkempää luonto on, Liisa Tyrväinen analysoi.
”Jos luontoa markkinoidaan yhtenä maailman puhtaimmista, tulee varmistaa että se sitä myös on”, Kristiina Hietasaari sanoi.”Ulkomaalaiset ovat tottuneet varmistamaan kestävän toiminnan sertifikaateilla. Meillä sertifiointeja ei ole, sillä pidämme monia asioita itsestäänselvyyksinä. Sertifiointi toisi ne kuitenkin näkyväksi myös turisteille” Hietasaari jatkoi.Selänniemi korosti, ettei ole aikaa odottaa, että kuluttajat ryhtyvät vaatimaan kestävää kehitystä. Jos odotamme, on jo liian myöhäistä.
— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 25. tammikuuta 2017
Keskustelijoiden mielestä tulevaisuuden luontomatkailun tavoitteeksi nousee laatu määrän sijaan.
”Meillä tulisi olla varaa miettiä myös laatua vaikka nyt haetaan kovaa kasvua. Kasvu pitäisi ohjata kestävyyden suuntaan”, Tyrväinen sanoi.Kristiina Hietasaari huomautti, että matkailuala kasvaa maailmalla vääjäämättä.
”Voimme hyödyntää luontaisia asioita, jotka rajoittavat matkailijoiden määrää, kuten hintataso. Sen takia myös odotetaan erittäin laadukkaita palveluita ja elämyksiä, joten ne tulee taata.”
— Minttu Jaakkola (@MinttuJaakkola) 25. tammikuuta 2017
Seuraa ja osallistu Ympäristödialogeja-keskusteluun Twitterissä tunnisteella #ydialogeja.
