Kevään toinen Ympäristödialogeja-keskustelu käsitteli ympäristönmuutoksen vaikutusta tautien leviämiseen ja muuntumiseen. Millainen vaikutus on ilmaston lämpenemisellä? Miten ihmisen käden- ja jalanjälki näkyy tautien leviämisessä?
Kuuntele koko keskustelu podcastina täältä.
Aiheesta olivat keskustelemassa loisten tutkimukseen erikoistunut evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, trooppisten tautien erikoislääkäri Heli Siikamäki ja metsäpatologian professori Jarkko Hantula. Keskustelua veti tiedetoimittaja Ulla Järvi.
Ympäristödialogeja-keskustelu pureutuu tänään ympäristönmuutokseen ja tauteihin. Keskustelemassa evoluutiobiologi @aivelo, trooppisten tautien erikoislääkäri Heli Siikamäki ja metsäpatologian professori @JarkkoHantula. Keskustelun fasilitio tiedetoimittaja @UllaJrvi. #ydialogeja pic.twitter.com/2N7UoOivXe
— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 11. huhtikuuta 2018
Ympäristö muuttuu ja sen mukana muuttuvat myös taudit. Ilmaston lämpeneminen ja elinympäristöjen pirstoutuminen ovat saaneet taudinaiheuttajat leviämään uusille alueille.
”Tauteja levittää myös vapaakauppa. Kasvi- ja metsätaudit leviävät globaalissa maailmassa, kun kasveja kuljetetaan maasta ja maanosasta toiseen”, kertoo Jarkko Hantula.
Kasvibisneksessä on aina riskinsä, mutta tällä riskillä ei ole Hantulan mukaan hintaa.
”Myyjälle ainoa riski on se, että kasvierä jää tulliin, mutta jos kasvit pääsevät rajan yli ja tauti leviää, jää tämä kaikki yhteiskunnan maksettavaksi. Suomessa taudit voivat aiheuttaa suurta vahinkoa metsätaloudelle”, Hantula sanoo.
Kasvi- ja metsätautien tärkein leviämisreitti maanosasta ja maista toiseen on kansainvälisyys, sanoo @JarkkoHantula. Elämme vapaan kaupan maailmassa, jossa myös kasveilla tehdään bisnestä. Tautien leviämisen riskeihin on edelleen vaikeaa varautua ja reagoida. #ydialogeja
— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 11. huhtikuuta 2018
Tauti X uhkaa ihmiskuntaa
Taudit ovat uhka metsillemme, mutta millainen on tilanne ihmisten suhteen? Tuomas Aivelon mukaan meidän täytyy toden teolla varautua täysin ennestään tuntemattomiin pandemioihin. Tästä kertoo Maailman terveysjärjestö WHO:n vaarallisten tautien listaukseen tiensä löytänyt Tauti X.
”Historia on todistanut, että suunnilleen joka kymmenes vuosi jostain ilmestyy uusi tuntematon tauti, Tauti X. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi SARS ja MERS”, kertoo Heli Siikamäki.
Varautuminen on tärkeää, sillä tuntemattomia tauteja ei osata heti hoitaa, eikä niiden tarttumistapaa tiedetä. Mahdollisuudet varautua ovat eri puolilla maailmaa hyvin erilaiset.
Ulla Järvi kertoo muutaman vuoden takaisen kokemuksesta Etelä-Koreasta, jonne MERS oli yhden matkailijan kautta rantautunut.
”Kadut olivat hiljaisia ja työpaikat ja koulut oli suljettu. Paikallinen THL oli paikantanut sairastuneen miehen jokaisen liikkeen ja eristänyt kaikki hänen kanssaan tekemisissä olleet ihmiset.”
Entä miten vastaava tilanne hoidettaisiin Suomessa?
Yleisöstä puheenvuoron nappaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n edustaja Hannu Kiviranta, jolla on omaa kokemusta tauteihin varautumisesta.
”Meillä on THL:ssä tautipäivystys. Jos saamme varoituksen sairastuneista ihmisistä, olemme valmiita poimimaan altistuneet vaikka suoraan lentokoneesta”, Kiviranta kertoo.
Tartuntatauteihin on varauduttu myös sairaaloissa. Siikamäki kertoo, että muun muassa ebolaa varten on varattu Meilahden sairaalassa oma eristysyksikkönsä.
Suomeen rantautui lopulta yksi ebola-epäily, mutta kehitysmaissa tauti levisi laajalle. Siellä tartuntatauteihin ei ole mahdollista varautua samassa mittakaavassa kuin Suomessa, kuten Siikamäki sai huomata vieraillessaan Länsi-Afrikassa.
”Tauteja on paljon, eikä ihmisillä ole varaa tai mahdollisuuksia sairaalahoitoon, puhumattakaan mistään huippueristysyksiköistä. Kyllä se eriarvoisuus on aika kouriintuntuvaa.”
Maailman eriarvoisuus on kouriintuntuvaa, kun katsotaan hysteeristäkin trooppisiin tauteihin suhtautumista Suomessa ja tautien torjunnan käytäntöjä etelässä. #ydialogeja
— Outi Silfverberg (@osilfverberg) 11. huhtikuuta 2018
Ilmaston lämpeneminen tuo taudit pohjoiseen
”Suomalainen tammikuu on hyvä tappamaan monia tauteja, mutta se voi tulevaisuudessa muuttua. Mitä ilmaston lämpeneminen tekee sairauksille?” kysyy Järvi seuraavaksi.
Siikamäki on lääkärin työssään todennut, että esimerkiksi punkkien levittämä borrelioosi oli vielä kymmenen vuotta sitten Lapissa tuntematon tauti, mutta nyt sitä esiintyy jo vähintään Rovaniemen korkeudella.
Aivelon mukaan yhteys borrelioosin ja lämpenemisen välillä on selvä, sillä punkit eivät selviydy kylmässä. Muut taudinaiheuttajat ovatkin jo monimutkaisempi juttu.
”Esimerkiksi hyttysten määrään vaikuttavat talven pituutta enemmän sademäärä ja kaupunkirakenne.”
Ilmastonmuutoksen myötä punkit ja tauteja leviävät hyttyset siirtyvät uusille alueille. Myös kaupunkirakenne vaikuttaa miten kantajaeliöiden mukana kulkevat taudit leviävät. @aivelo #ydialogeja
— Ymp-tiedon foorumi (@ymparistotieto) 11. huhtikuuta 2018
Siikamäki muistuttaa, ettei kyse ole pelkästä taudinlevittäjien määrästä. Suomesta löytyy malariaa levittäviä hyttysiä, muttei malariaa. Taudit eivät lämpenemisestä huolimatta leviä, jos niitä ei alueella ole.
Taudit ovatkin ennen kaikkea yhteiskunnallisia: yhteiskunnan vaurastuminen on sidoksissa tautien vähenemiseen.
”Harva tajuaa, että malaria on ollut suomalaistenkin tauti meidän köyhinä vuosinamme, aina 1950-luvulle asti”, Järvi muistuttaa.
Ihmisten infektiotaudit ovat suurimmaksi osaksi köyhien tauteja. Ahtaasti asuminen ja puute kunnollisista käymälöistä sekä puhtaasta vedestä aiheuttavat Siikamäen mukaan sen, että erilaiset parasiitit, tuberkuloosi ja suolistosairaudet leviävät.
Puusta puuhun ja eläimestä ihmiseen
Ilmasto vaikuttaa tauteihin, mutta millainen merkitys on ihmisellä?
”Ihminen on keskeisin syy sille, miksi kasvitaudit leviävät”, Hantula vastaa.
Hantulan mukaan kasvitaudit muuttuvat tuhoisiksi vasta jouduttuaan ulos luonnollisesta elinympäristöstään.
”Esimerkiksi itä-asiaasialainen sieni tuhoaa Suomessa kaupunkipuita”, Hantula kertoo kasvitaudista, jonka hän on itse päässyt nimeämään saarnensurmaksi.
Saarni tai yleensä kaupunkipuut jos häviää, niin sen on todettu olevan yhteydessä ihmisten korkeampaan kuolleisuuteen johtuen stressistä ja ilmanlaadun heikkenemisestä #ydialogeja
— Hannu Kiviranta (@HAKiviranta) 11. huhtikuuta 2018
Suomessa ihmisen kädenjälki näkyy vahvasti myös metsissä. Luonnollisen sekametsän sijaan meillä on paljon talousmetsää, joka koostuu pääosin kahdesta puulajista, kuusesta ja männystä.
”Muutaman puulajin talousmetsät ovat sekametsiä alttiimpia taudeille”, Hantula kertoo.
Yksi talousmetsissämme jylläävä tauti on juurikääpä. Tauti leviää kesäisten metsänhakkuiden yhteydessä, kun itiöt tarttuvat kaadetun puun kantopintaan ja sukeltavat sitä kautta juuristoon. Juurikääpä tappaa männyt ja lahottaa kuuset. Se voi nousta juurista puun latvaan saakka lahottaen koko puun.
”Juurikääpä heikentää kykyämme hillitä ilmastonmuutosta. Puihin pystytään sitomaan hiiltä, mutta tämä kyky heikkenee puiden lahotessa”, Hantula selittää.
Metsien kaataminen levittää myös ihmisten ja eläinten tauteja. Mitä enemmän metsää kaadetaan, sen pienemmäksi jää eläinten elinympäristö. Tästä seuraa se, että eläimet ja ihmiset asuvat yhä lähempänä toisiaan.
Kaikki muistavat historian tunneilta mustan surman, joka levisi ihmisiin rottien kautta. Nyt esimerkiksi lepakot levittävät tauteja tuotantoeläimiin, jotka puolestaan ovat tekemisissä ihmisten kanssa.
”Koskaan aikaisemmin eläimet eivät ole olleet niin lähellä ihmisiä. Elinympäristöjen pirstoutuminen tuo siis myös eläinten kautta tarttuvat taudit ihmisille”, sanoo @aivelo #ydialogeja
— Auli Elolahti (@AElolahti) 11. huhtikuuta 2018
Entä kuinka käy silloin, jos ihminen levittää omia tautejaan eläimiin? Aivelon mukaan on tavallista, että taudit siirtyvät lajilta toiselle ja sitä kautta muuntautuvat.
Järvi toteaa, että tautien loputon leviäminen on maapallolla luonnollista. Vaarallisten tautien ehkäisemiseksi on suojeltava ympäristöä, torjuttava ilmastonmuutosta ja estettävä elinympäristöjen pirstoutuminen. Tärkeää on myös valistus.
“Kenties joku teistä on valmis ottamaan uuden Mato-Allin paikan”, Järvi päättää tilaisuuden.
#ydialogeja herätti paljon ajatuksia tartuntataudeista. Kansainvälisyys, ilmastonmuutos ja ihmisen levittäytyminen uusille alueille vaikuttavat merkittävästi siihen, miten taudit leviävät. Kiitos mainiosta keskustelusta @aivelo, @JarkkoHantula, Heli Siikamäki ja @UllaJrvi!
— Nesslingin Säätiö (@NesslingSaatio) 11. huhtikuuta 2018
